Optiset mikroskoopit käyttävät näkyvää valoa näytteiden katseluun. Virusten erittäin pienen koon vuoksi niiden tarkkailuun tarvitaan yleensä suuremmalla suurennuksella varustettu mikroskooppi. Koska virusten koko on kuitenkin lähellä näkyvän valon aallonpituutta tai jopa sitä pienempi, tämä rajoittaa virusten suoran optisen mikroskopian havainnoinnin resoluutiota. Siksi virusten tarkastelemiseksi yksityiskohtaisemmin tarvitaan usein elektronimikroskooppi.
Elektronimikroskoopit käyttävät elektronisäteitä valonsäteiden sijaan ja voivat saavuttaa korkeamman resoluution kuin optiset mikroskoopit. Elektronimikroskoopilla voidaan saada korkeampi suurennus- ja erotuskyky virusyksityiskohtiin, jolloin tutkijat voivat tutkia virusten rakennetta ja ominaisuuksia yksityiskohtaisemmin.
Viruksen katsomiseen vaadittava suurennos riippuu viruksen koosta ja vaaditusta tarkkuudesta. Koska virukset ovat usein kooltaan nanomittakaavassa, niiden tarkkailuun tarvitaan usein suuremman suurennoksen mikroskooppeja.
Valomikroskoopit tarjoavat tyypillisesti 1000-2000-kertaisen suurennoksen. Tämä suurennus riittää joidenkin suurempien virusten, kuten suurten DNA-virusten, havaitsemiseen.
Pienemmille viruksille tai silloin, kun tarvitaan suurempaa resoluutiota, käytetään kuitenkin elektronimikroskooppia. Elektronimikroskoopit voivat tarjota suuremman suurennuksen, usein jopa 100, 000 kertaa tai enemmän. Tämä suuri suurennus voi tarjota yksityiskohtaisemman kuvan viruksen rakenteesta ja ominaisuuksista.
On tärkeää huomata, että suurennus ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa virusten havaitsemiseen. Resoluutio on myös tärkeä tekijä, joka määrittää pienimmän yksityiskohdan koon, jonka mikroskooppi pystyy ratkaisemaan. Pienemmille viruksille tarvitaan korkeamman resoluution mikroskooppi tarkempien yksityiskohtien kaappaamiseen.